5 Internetin deittipalstat (osa 2)

Inhokkilistan laatiminen

Joissakin deittipalveluissa on erillinen kohta asioille, joista et innostu. Sitä täyttäessä kannattaa olla maltillinen. Usein mieleen tulee paljonkin asioita, mutta jos listasta tekee liian pitkän, saattaa vaikuttaa negatiiviselta, ylikriittiseltä ja hankalalta. Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos päättää kirjoittaa listaa niistä naisen ominaisuuksista, joista ei pidä. Naisilla on yleensä jonkinlainen, ehkäpä epärealistinen, tarve vastata miehen ihannekuvaa naisesta. Mikäli mies on laittanut inhokkilistalleen jonkin ominaisuuden, jonka nainen arvelee löytyvän itsestään, hän ei luultavasti ota mieheen yhteyttä eikä välttämättä edes vastaa tämän viesteihin.

Tässäkin kohtaa erityisesti kannattaa välttää kaikkia viittauksia ulkonäköön. Jos esimerkiksi mainitset, ettet pidä pienistä rinnoista, tulet todennäköisesti samalla karkottaneeksi aimo joukon suuririntaisia naisia. Ei myöskään kannata mainita, ettei pidä ylipainoisista naisista, vaikkei sinänsä ole väärin kirjoittaa toivomuslistaan, että nainen saisi olla hoikahko. Kaikenlaiset viittaukset ulkonäköön tässä kohdassa luovat vaikutelman miehestä, jolle ulkonäkö on tärkeämpää kuin sisäinen kauneus, ja sellaistahan me naiset emme halua. Kaiken kaikkiaan suosittelisin laittamaan tähän kohtaan ainoastaan muutaman kaikkein merkittävimmän luonteenpiirteen tai toimintamallin, joita et todellakaan voi sietää, kuten esimerkiksi liika alkoholin käyttö, nalkutus, murjotus, pitkävihaisuus, valehtelu tai pettäminen.

Itsensä kuvaileminen

Itsensä kuvaileminen on toivekumppanin kuvauksen ohella se toinen tärkeä osa deitti-ilmoitusta ja sitä seuraavaa viestintää. Siihen pätee sama kuin työhakemuksen kirjoittamiseen: vaatimattomuus ei kaunista, mutta kohtalaisen rehellinen kannattaa silti olla. Kannattaa korostaa vahvuuksia ja jättää mainitsematta ainakin pahimmat heikkoudet. Tässä kohtaa – samoin kuin työhakemuksenkin kohdalla – voi olla hyvä idea kilauttaa kaverille ja kysyä neuvoa. Me suomalaiset olemme usein niin toivottomattoman vaatimattomia, ettemme välttämättä osaa lainkaan kehua itseämme, minkä seurauksena saatamme päätyä sisällyttämään ilmoitukseemme todella ankeita kuvauksia, kun jotain kuitenkin pitää kertoa.

Annanpa tässä esimerkin lauseesta, jonka kaltaista ei soisi deitti-ilmoituksessa näkevänsä: ”Minulla on silmälasit, enkä omista autoa.” Hyvänen aika sentään. Silmälasit ovat asia, jonka voi toki mainita, mutta miten se liittyy autottomuuteen? Luontevampaa olisi kuvailla muita fyysisiä ominaisuuksia ja upottaa ne silmälasit samaan listaan. Autottomuuden mainitseminen on täysin turhaa, mikäli kirjoittaja ei samalla halua korostaa ekologisia arvovalintojaan. Tällöin esimerkiksi lause ”Olen kasvissyöjä, enkä omista autoa.” olisi huomattavasti mielekkäämpi ja luultavasti vetoaisi kohderyhmään.

Mitä sitten kannattaa kertoa? Luultavasti jotakin ulkonäöstä, ainakin mikäli ilmoituksessa ei ole kuvaa. Rehellisesti, mutta myyvästi, ei kuitenkaan kliseisesti. Esimerkiksi ikisuositut luonnehdinnat katseenkestävä ja komeaksikin kehuttu, eivät luultavasti vakuuta. Ole suorempi tai luovempi. Jos koet, että ulkonäkö ei kuulu vahvuuksiisi, kerro olevasi tavallinen suomalainen mies. Useimmat naiset eivät etsi sen kummempaa, ja sellaiset, jotka etsivät, eivät kuitenkaan olisi kiinnostuneita. Jos vyötärön seudulle on päässyt kertymään vararengasta, kannattaa kuvailla itseään vaikkapa sympaattisella termillä nallekarhu. Osa naisista nimittäin suorastaan pitää nallemaisesta pulleudesta miehessä, ja toisaalta ehdottomasti hoikista miehistä pitävät osaavat passata jo tässä vaiheessa, eikä sinun tarvitse tuhlata aikaasi heihin. Pituus ja paino kannattaa mainita, mikäli ne ovat normaalit, kovin korkeaa painoa tai lyhyttä pituutta luultavasti ei kannata paljastaa välittömästi. Silmien ja hiusten väri kannattaa mainita aina, mikäli kuvaa ei ole näkyvissä. Ne kuitenkin paljastuvat heti ensitapaamisella, ja joidenkin naisten silmissä ne saattavat olla etu, ja jos joku pitää niitä haittana, hän ei luultavasti kuitenkaan olisi kiinnostunut.

Omaa luonnetta, harrastuksia ja elämäntilannetta kannattaa luonnollisestikin kuvailla, mielellään rehellisesti mutta ei millään negatiivisilla termeillä. Kolikolla on usein kaksi puolta, ja tähän kannattaa ehdottomasti valita se parempi. Tässä kohtaa äkkipikainen on tempperamenttinen ja spontaani; pitkävihainen murjottaja on rauhallinen ja harkitseva; vähäpuheinen on hyvä kuuntelija ja suunpaltti puhelias seuramies. Varo pitkiä adjektiivilistauksia. Miltei kaikki ovat ilmoituksissaan mukavia, luotettavia, rehellisiä ja huumorintajuisia, joten näillä ominaisuuksilla et pääse erottumaan, ellet osaa konkretisoida niitä jollakin tapaa. Älä sano olevasi hauska, vaan kerro vitsi! Suosi mieluummin verbejä kuin adjektiiveja, niin erotut. Jos käytät adjektiiveja, yritä valita mahdollisimman vähän kuluneita. Vaikka olet laatimassa mainosta itsestäsi, varo liikaa itsekehua. Hyvä tapa saada viesti perille vaikuttamatta ärsyttävältä on vahvuuksien ilmaiseminen rivien välissä huumoriin verhottuna.

Harrastukset kannattaa listata rehellisesti. Jos harrastat jotakin liikuntaa, se kannattaa ehdottomasti mainita. Toisaalta olisi hyvä, jos harrastusten listassa olisi jotakin muutakin kuin pelkkiä liikuntaharrastuksia, ainakin siinä tapauksessa, että et ole väsymätön himourheilija, joka käyttää kaiken vapaa-aikansa liikkumiseen. Esimerkiksi elokuvat, lukeminen, ruuanlaitto ja matkustaminen voivat olla hyviä lisiä listaan, vaikket niitä suorastaan intohimoisesti harrastaisikaan. Jos sinulla on lemmikkieläin, siitä on hyvä kertoa tässä kohtaa. Lemmikkieläimestä saattaa saada kirjoitettua ilmoitukseen oikein sympaattisen ja hauskan pätkän. Muistan kerran nähneeni ilmoituksen, joka oli suorastaan kirjoitettu miehen lemmikkikoiran näkökulmasta mukavan humoristiseen sävyyn. Se teki hyvän vaikutuksen.

Elämäntilannetta on hyvä kuvata suhteellisen positiivisin sanakääntein, mutta kaikkein kliseisimmät ”elämässä kaikki on kunnossa, vain oma mussukka puuttuu kainalosta” -tyyppiset jorinat jättäisin pois, tai pyrkisin ainakin ilmaisemaan asian jollakin huomattavasti omaperäisemmällä tavalla. Epätoivoiselta ei tietenkään kannata vaikuttaa. Vaikka tarve kumppanille olisi kuinka akuutti, on ilmoituksessa syytä säilyttää kohtalaisen huoleton sävy. Siitä että on hyvin toimeentuleva, omistaa omakotitalon tai vastaavaa voi kertoa, jos sen saa ujutetuksi luontevasti johonkin sivulauseeseen. Rehentelijältä ei kannata vaikuttaa. Deitti-ilmoituksessa tai ensiviestissä ei myöskään kannata kertoa olevansa työtön tai työkyvyttömyyseläkkeellä, kärsivänsä masennuksesta tai alkoholismista tai ylipäätään mitään muutakaan puhtaasti negatiiviseksi koettavaa seikkaa. Ne on toki syytä paljastaa jossain vaiheessa, mutta ennen ensitapaamista toinen ihminen on lähtökohtaisesti yhdentekevä. Yhdentekevä henkilö, jossa on lisäksi jokin vika, on huonompi kuin yhdentekevä. Miksi kukaan nainen haluaisi treffeille yhdentekevää huonomman miehen kanssa, kun yhdentekeviäkin on tarjolla? Jos kemiat osuvat kohdalleen treffeillä ja huomaat kohonneesi naisen silmissä pois yhdentekevien kastista, voit alkaa kaivella luurankoja kaapista. Siinä vaiheessa niistä ei välttämättä enää ole haittaa.

5. Internetin deittipalstat (osa 1)

Internetin deittipalstat ovat miehille sikäli epäkiitollinen media, että ne ovat jokseenkin ainoa kohtaamispaikka, jolla miehiä on merkittävästi enemmän kuin naisia. Tästä seuraa se, että miehen on aivan turha jättää kuvatonta kahden rivin ilmoitusta ja kuvitella saavansa siihen vastauksia, vaan ilmoitukseen ja sitä seuraaviin viesteihin on syytä paneutua huolella, jos mielii saada tuloksia. Käsittelen deittipalstoja ja erityisesti pelin avaamista eli ilmoitusta ja ensimmäisiä viestejä melko yksityiskohtaisesti, koska kyseiset hengentuotteet kukin voi laatia kaikessa rauhassa kotinsa yksityisyydessä, mikä mahdollistaa tarkankin suunnittelun. Toisaalta pieni viatonkin lapsus ilmoituksessa tai alkuvaiheen viestittelyssä yleensä katkaisee keskusteluyhteyden kerralla.

En toki halua kannustaa ketään valheellisuuteen tai teeskentelyyn, mutta tässä kohtaa todellakin voi olla myös liian rehellinen. Jos mies deitti-ilmoituksessaan tai sähköpostissaan kertoo täsmälleen, mitä ajattelee, kontakti voi helposti katketa saman tien tai jäädä syntymättä kokonaan. Annanpa tästä esimerkin: Hiljattain eräs mies lähestyi minua deittipalvelussa rivin mittaisella viestillä, jossa hän kehui ulkonäköäni ja kysyi, minkä kokoiset rinnat minulla on. Viesti oli epäilemättä täysin rehellinen. Hän nähnyt kuvani ja ajatellut, että tuossapa olisi hyvännäköinen vosu, jos sillä vielä sattuisi olemaan isot tissit. Tästä innostuneena hän oli arvatenkin saman tien lähettänyt viestin, joka pureutuu juuri näihin kahteen hänen mieltään askarruttavaan seikkaan. En kuitenkaan usko, että yksikään nainen arvostaa tämän tyyppistä spontaaniutta. Itselläni ei varsinaisesti ole mitään sitä vastaan, että mies pitää isohkoista rinnoista – muutenhan olisin kanniskellut näitä epäkäytännöllisiä möhkäleitä aivan turhaan koko aikuisikäni – mutta en kuitenkaan toivo, että rintani olisivat miehen mielestä ylivoimaisesti kiinnostavin piirre minussa. Tuskin kukaan nainen haluaa – ainakaan kukaan nainen, jolla on suunnilleen normaali itsetunto ja terve minäkuva. Tästä syystä, rakas miespuolinen lukijani, vaikka tuntisit kuinka polttavaa halua saada selville naisen kuppikoko, pidättäydy kysymästä sitä. Sama pätee rinnanympärystään, vyötärönympärystään, lantionympärystään, painoon ja moneen muuhun ulkonäköön liittyvään seikkaan. Mitään pituutta arkaluontoisempaa ei kannata kysyä, koska sen avulla hyvin herkästi tulee ehkäisseeksi livetapaamisen. On siis parempi ottaa riski, että nainen ei ole fyysisiltä muodoiltaan juuri sellainen kuin toivot.

Toivekumppanin kuvaileminen

Mikäli ehdottomasti haluat asettaa naisen ulkonäölle rajoituksia, se täytyy tehdä taiten: Mitään ei kannata kysyä, vaan on parempi esittää asia ihannenaista kuvaavassa toivomuslistassa, jossa on PALJON muitakin – olennaisempia – luonteeseen liittyviä seikkoja. Tämä luultavasti riittää yhdeksässä tapauksessa kymmenestä karsimaan ei-toivotut vartalotyypit, nimittäin toisin kuin miehet, naiset eivät yleensä halua edes lähteä treffeille sellaisen henkilön kanssa, jonka ihannetta eivät arvele vastaavansa. Tämän vuoksi naisille asetettujen vaatimuslistojen kohdalla kannattaa olla huomattavan tarkkana, koska ne saattavat herkästi karsia potentiaalisiakin treffikumppaneita. Esimerkiksi itse aktiivisesti kaihdan säärimiehiltä haiskahtavia ilmoituksia, koska arvelen, että olisin kuitenkin liian kurvikas ja lihaksikas heidän makuunsa. Miesten kohdalla asia tuntuu kuitenkin olevan toisin. Vaikka nainen kuinka ilmoittaisi olevansa kiinnostunut kolmekymppisistä pirkanmaalaisista älyköistä, tämä ei millään muotoa estä lappalaisia eläköityneitä poromiehiä ja turkulaisia lukiolaispoikia koettamasta onneaan.

On tärkeää, että vaatimuslista on luonteeltaan sellainen, että joku normaali nainen voisi tunnistaa siitä itsensä. Jos vaadit liikaa, kaikki naiset ajattelevat, etteivät kelpaa; jos vaadit liian vähän, naiset epäilevät, että sinulle kelpaa kuka tahansa, eikä kukaan toki halua olla kuka tahansa. On myös oltava tarkkana, että kuvaat ihannenaisesi tavalla, jolla naiset haluavat itse nähdä itsensä. Esimerkiksi mies, joka listasi ilmoituksessaan ihannenaisensa ominaisuuksiksi isot munkit ja säyseän luonteen, jäi arvatenkin nuolemaan näppejään. On nimittäin vaikea kuvitella, että kukaan nainen tuota lukiessaan tuntee, että tuo mieshän etsii juuri minua – ja niin naiset haluavat tuntea. Kannattaa siis tehdä listasta sellainen, että siinä on paljon ominaisuuksia, jotka lähes kaikki ihmiset kokevat omaavansa (esim. rehellisyys, luotettavuus, huumorintaju, maalaisjärki, viehättävä hymy, mukava luonne...) sekä niiden seassa välttämättöminä pitämäsi ominaisuudet tahdikkaasti ilmaistuina. Jos haluaa pelata varman päälle, niin vartalotyypin kuvailu kannattaa tosin jättää kokonaan pois ainakin rintojen ja takaliston osalta.

4. Missä naisiin voi tutustua? (osa 3)

Tanssit

Oman ikäluokkani vanhemmista merkittävä osa on tavannut perinteisissä lavatansseissa. Niissä tapaamisolosuhteet olivat lähellä ideaalia. Likipitäen koko ikäluokka kävi niissä, osallistuminen ei edellyttänyt poikkeuksellisia taitoja ja kontaktin ottamiseen oli valmis protokolla, jonka avulla hiukan ujommatkin miehet uskalsivat lähestyä naista. Tuon ajan tanssit olivat koreografialtaan sen verran simppeleitä, että puheliaampi mies saattoi hyvin jututtaa pariaan tanssin aikana, mutta toisaalta hiljaisempikaan mies ei vaikuttanut toivottomalta tuppisuulta. Illan aikana saattoi tanssittaa useita naisia, ja erityisen mukavan tuntuiselle tytölle saattoi tarjota limonadin. Kesäaikaan naisen kanssa saattoi jopa siirtyä katselemaan öistä järven selkää lavan taakse. Himpun verran romanttisempaa kuin nykyajan diskohelvetit, sanoisin!

Tuo on kuitenkin mennyttä aikaa. Nykyajan lavatanssit ovat valitettavasti muuttuneet yhä enemmän urheilutapahtuman suuntaan. Niissä miehet hakevat tanssimaan tuttuja naisia, ja naisten haun aikana naiset kilpailevat parhaista viejistä. Mikäli satut kuulumaan tuohon armoitettuun joukkoon, tanssit voivat olla hyväkin paikka naisten tapaamiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tapahtumien urheiluhenkisen luonteen vuoksi läheskään kaikki naiset eivät ole hakemassa seuraa tai edes sinkkuja, joten etene varovaisesti ja yritä saada kohteen siviilisääty selville mahdollisimman nopeasti. Vähemmän armoitetuille tanssijoille suosittelisin idyllisiä järvenrantatanssilavoja hiukan kauempana kaupungeista ja niiden tanssiseuroista. Sellaisilla lavoilla saattaa vielä olla jäljellä kunnon vanhanajan tanssilavameininkiä, eivätkä naiset niissä nyrpistele nenäänsä perusfoxille. Pieniä lavoja tosin kannattaa välttää, koska niissä tyypillisesti käy lähinnä pariskuntia. Erityisesti suosittelen juhannustansseja. Niissä meno on kaikkein lähimpänä perinteisiä lavatansseja, ja naisvalikoimakin on laajimmillaan. Tanssilavoilla kannattaa kuitenkin muistaa, että liiallinen alkoholitankkaus johtaa lähes varmasti diskaukseen. Perinteisillä lavoilla ainoa validi syy kieltäytyä tanssista oli hakijan humalatila.

Pikatreffit

Suurimmissa kaupungeissa järjestetään silloin tällöin pikatreffejä, eli tilaisuuksia, joissa on n kappaletta miehiä ja n kappaletta naisia, jotka keskustelevat toistensa kanssa muutaman minuutin ajan. Keskustelujen jälkeen järjestäjä saattaa kerätä tiedot osallistujien toisilleen antamista plussista ja yhdistää ne ”matcheiksi” tai antaa mahdollisuuden yhteystietojen vaihtamiseen. Jotkut järjestäjät esim. yökerhossa jättävät yhteystietojen vaihtamisen tyystin osallistujen omille harteille. Varsinainen pikatreffiosuus joka tapauksessa on melko samanlainen.

Muutaman minuutin jutustelu voi keskivertosuomalaiselle olla melko haastava toimitus, joka helposti täyttyy kiusaantuneesta hiljaisuudesta ja väkinäisistä kysymyksistä. Näiden välttämiseksi kannattaa jo etukäteen miettiä valmiita kysymyksiä, joita voi esittää. Parhaat kysymykset eivät ole aivan itsestään selviä, vaan niissä on jotakin mieleenpainuvaa ja oivaltavaa, ja niihin vastaaminen on hauskaa. Esimerkiksi ”Kerro, minkälainen tavallinen päiväsi on” on selvästi parempi kysymys, kuin ”Kerro, mitä teet työksesi”. Kysymykset, joista käy ilmi jotakin itsestäsi ovat myös näppäriä. Jos esimerkiksi omistat koiran, voit kysyä naiselta, että pitääkö hän koirista, tai hiukan kekseliäämmin, onko hän kissa- vai koiraihminen. Jos harrastat tanssimista, voit kysyä naiselta, pitääkö hän tanssimisesta. Jos omistat kivan kesämökin, voit kysyä naiselta pitääkö hän mökkeilystä. Jos tykkäät matkustella, voit kysyä naiselta pitääkö hän siitä.

Tärkeintä pikatreffeille saavuttaessa on kuitenkin ennakkovalmisteluosuus. Ulkoisen olemuksen muodostama ensivaikutelma dominoi muutaman minuutin keskusteluja niin voimakkaasti, että sen parantaminen pelkällä tavanomaisella jutustelulla on liki mahdotonta. Ainoastaan jokin isohko konkreettinen asia kuten poikkeuksellisen kiinnostava työ tai korkea status voi kohentaa ulkonäön luomaa mielikuvaa riittävän nopeasti. Näidenkin tuominen esille niin lyhyessä ajassa vaikuttamatta pöyhkeältä, on haastavaa. Vaikutelmaa voi sen sijaan heikentää hyvinkin nopeasti huomattavan monella tavalla. Tuon muutaman minuutin keskustelun aikana sinun ei missään tapauksessa kannata kertoa itsestäsi mitään negatiivista tai arveluttavaa, kuten esimerkiksi sitä, että omistat ainoastaan lankapuhelimen, mutta se ei haittaa, koska soittelet lähes yksinomaan äidillesi (tositarina!).

Muut paikat

Periaatteessa naisia voisi tavata missä tahansa: kadulla, kaupassa, lenkillä, ostoskeskuksessa, missä vain. Eihän siihen tarvita muuta kuin se, että menee juttelemaan mukavan näköiselle naiselle ja pyytää tätä vaikkapa kahville. Monissa muissa kulttuureissa tätä tapahtuu alvariinsa, mutta Suomessa tavat ovat toiset, älkää kysykö minulta miksi. Suomessa on oikeastaan olemassa jonkinlainen kirjoittamaton koodisto, jonka mukaan vieraalle ihmiselle voi mennä puhumaan selvin päin julkisella paikalla ainoastaan muutamissa erikoistapauksissa, jotka ovat:

• Voi kysyä tietä jonnekin.
  
• Bussipysäkillä voi kysyä, onko bussi onko bussi jo mennyt, tai kulkeeko joku bussi tältä pysäkiltä.
  
• Koiraa ulkoiluttavalta henkilöltä voi kysyä lähes mitä tahansa koirasta.
  

Aikaisemmin saattoi myös kysyä kellonaikaa, mutta nykyään, kun lähes kaikilla on aina kännykkä mukanaan, tapa on kadonnut. Kyseisen koodiston mukaisesti naiselle voisi siis mennä rupattelemaan lähinnä tämän koirasta, mutta onneksi monilla sinkkulaisilla on koira. Älkää siis päästäkö tilaisuuksia käsistänne. Jos juttu ei lähde luistamaan erityisen hyvin, paikalta on helppo poistua, koska te ette ole tehneet mitään, mitä keskivertomummo ei voisi tehdä. Koirajuttelua ei automaattisesti pidetä lähestymisyrityksenä.

Mikään ei kuitenkaan estä rikkomasta tätä säännöstöä vastaan. Mene reippaasti bussissa istumaan kivan näköisen naisen viereen ja ryhdy juttusille. Tiedän ainakin kaksi tällaista treffeihin johtanutta tapausta. Ruokakaupassa voit kysyä joltakulta ostosten perusteella sinkuksi arvioimaltasi naiselta apua vaikkapa lihan valintaan. Miehen tietämättömyys ruuanlaittoon liittyvissä asioissa ei ole turn off useimmille naisille. Voit myös reippaasti mennä pyytämään naista kahville. Sanot vaikkapa, että olet nähnyt hänet usein täällä kaupassa, ja kysyt, että asuuko hän lähistöllä. Erityisesti siinä tapauksessa, että huomaat naisen katsovan sinua kiinnostuneena, kannattaa ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä aloite. Eihän siinä juuri mitään menetäkään. Itse olen käynyt useammillakin treffeillä miesten kanssa, jotka olen tavannut julkisilla paikoilla. Yksikään heistä ei tosin ole ollut suomalainen.

4. Missä naisiin voi tutustua? (osa 2)

Internet

Viime vuosien aikana internet on noussut yökerhojen rinnalle tavallisimmaksi kohtaamispaikaksi erityisesti varttuneemman väestönosan keskuudessa. Enää nettitreffailua ei pidetä arveluttavana ja vaarallisena epätoivoisten ihmisten parinhakumenetelmänä, vaan likipitäen jokainen yli 25-vuotias vähänkin pitempään sinkkuna ollut tuntuu sitä kokeilleen. Nettideittailussa ei siis ole mitään hävettävää, vaikka taannoinen pääministerimme katsoikin tarpeelliseksi valehdella tavanneensa kumppaninsa Ikeassa. (Uskomattoman typerä valhe; onko kukaan koskaan tavannut ketään Ikeassa?) Myös TV-sarja Klikkaa mua antoi ihmisten asenteista nettideittailuun virheellisen käsityksen. Siinä kaikki ystävät varoittelivat päähenkilöä nettideittailun vaaroista, vaikka hyvin nopea kriittinen tarkastelu osoittaa huolen irrationaaliseksi. Millä tavoin se, että tapaa tuntemattoman ihmisen netissä ja sopii tämän kanssa treffit julkiselle paikalle, eroaa siitä, että tapaa tuntemattoman ihmisen baarissa ja sopii tämän kanssa treffit. Nähdäkseni ainoa riski, mitä nettitreffien tapauksessa tulee ottaneeksi, on se, että päätyy treffeille yllättävän ruman ihmisen kanssa. Ja kun ottaa huomioon yökerhojen valaistusolosuhteet ja tyypillisen humalatason kello kolme yöllä, kyseinen riski on todellinen myös yökerhovaihtoehdossa.

Deittipalstojen lisäksi netissä on myös muita kohtaamispaikkoja. Tiedän parien tavanneen ircissä, chatissa, facebookissa ja uutisryhmien välityksellä. Kaikkea kannattaa kokeilla, ja kaikissa näissä kannattaa reippaasti ehdottaa livetapaamista, mikäli joku nainen vaikuttaa kiinnostavalta.

Harrastukset

Harrastuksilla on yökerho- ja nettitapaamisiin verrattuna yksi selkeä etu: harrastuksen puitteissa pääsee usein tutustumaan kumppanikandidaattiin ikäänkuin puolueettomalla maaperällä ennen treffejä, jolloin tunteet voi lämmittää etukäteen, ja treffeillä kaikki sujuukin sitten kuin itsestään. Rento tutustuminen on paineettomassa ilmapiirissä helpompaa, ja kun kummankaan ei tarvitse heti ilmaista kiinnostustaan, syntyy ihastumiselle edullinen positiivinen jännitys huomattavasti helpommin kuin treffiolosuhteissa. Vapaa-ajantoiminnan parissa tapaaminen on yökerho- ja nettitapaamisia edullisempi erityisesti miehille, joiden ulkonäkö ei ole heidän paras puolensa. Treffiolosuhteissa ulkonäön merkitys helposti ylikorostuu, ja verraten harmitonkin ulkoinen seikka saattaa estää ihastuksen tunteen syntymisen, jos tapaaminen alkaa ulkonäköön kohdistuvalla pettymyksellä. Harrastuspiireissä sen sijaan tutustutaan toiseen ensin ihmisenä, jolloin tämän persoonallisuus, sosiaaliset taidot ja muut henkiset ominaisuudet pääsevät esiin, ja jättävät ulkonäkötekijät toissijaisiksi. Naisen iskeminen harrastuksesta vaatii toki hiukan enemmän sosiaalista silmää ja uskallusta kuin naisen houkutteleminen nettitreffeille, mutta etenemällä reippaasti ja rennosti, sekä kokeilemalla sopivasti kepillä jäätä ennen eteenpäin ryntäämistä, riskit on helppoa pitää minimissä.

Ensimmäisenä täytyy tietenkin valita sopiva harrastus. Sen olisi luonnollisestikin suotavaa olla sosiaalinen, sellainen jossa tapaa ihmisiä ja jonka puitteissa kommunikoidaan näiden kanssa. Harrastuksen olisi myös hyvä olla sellainen, jossa naisia on vähintään yhtä paljon kuin miehiä. Toisaalta ei kannata valita ainoastaan naisten tapaamisen vuoksi sellaista harrastusta, joka itseä ei kiinnosta tippaakaan. Mielenkiinnon puute todennäköisesti paistaa päälle päin, eikä lähtökohta ole kovin rehellinenkään. Mikään ei kuitenkaan estä kokeilemasta jotakin uutta, joka saattaisi olla mielenkiintoista. Hyviä paikkoja naisten tapaamiseen ovat esimerkiksi paritanssikurssit, ruuanlaittokurssit, laulukurssit, harrastelijateatterit, piirustuskurssit, kielikurssit, lukupiirit sekä erilaiset eläimiin liittyvät harrastukset. Näissä kaikissa naisista on tyypillisesti yliedustus ja esimerkiksi paritanssikursseille, sekakuoroihin ja teatteriryhmiin kaivataan usein kipeästi miehiä. Erityisesti paritanssiharrastusta suosittelisin kaikille edes kohtalaisen rytmitajuisille miehille. Siinä nimittäin on sisäänrakennettuna protokolla, tanssiin hakeminen, jonka avulla voi helposti saman illan aikana ottaa kontaktin useisiin eri naisiin.

Valitessasi harrastusta sinun kannattaa ottaa huomioon paitsi omat intressisi myös henkilökohtaiset taipumuksesi. Mies, jolla on kaksi vasenta jalkaa, ei luultavasti löydä kumppania paritanssikurssilta eikä mies, jolla on ammuvainaan nuotti, sekakuorosta. Myötähäpeä ei nimittäin ole sukua ihastukselle, vaan yksi sen pahimmista vihollisista. Sen sijaan kauniilla lauluäänellä voi hyvinkin saada hurmattua naisen laulukurssilla tai karaokessa, ja miehellä, joka osaa viedä, riittää vientiä missä tahansa, missä tanssitaan. Ehkä ainoana poikkeuksena tähän sääntöön ruuanvalmistuskurssilla miehelle sallitaan kohtuullinen määrä kömpelyyttä – joku äidillinen nainen saattaa pitää sitä suorastaan hellyyttävänä.

Miten sitten edetä, kun harrastusryhmässä on mukavan tuntuinen nainen, johon haluaisit tutustua paremmin? Kannattaa pyrkiä sopivissa tilanteissa hänen läheisyyteensä. Varo kuitenkin liikaa innokkuutta, joka saattaa tuottaa kiusallisia tilanteita, ja samalla tehdä tyhjäksi mahdollisuutesi muiden potentiaalisten kumppanikandidaattien silmissä. Nainenhan ei koskaan halua olla toiseksi paras vaihtoehto, joten jos aloitat harrastuksen piirittämällä näyttävästi naista, joka osoittautuu vaikkapa varatuksi, saattaa olla turha enää yrittää tehdä lähempää tuttavuutta muiden kanssa. Liikaa innokkuutta kannattaa välttää myös siksi, että se syö jännitystä, ja jännitys taas ehdottomasti on sukua ihastukselle. Ei siis kannata rynnätä välittömästi ehdottamaan treffejä ja paljastamaan siten kortteja, vaan usein on parempi ensin vähän lämmitellä naista mukavalla jutustelulla ja kevyellä flirtillä. Jos nainen on ehtinyt toivoa, että pyytäisit häntä ulos, jo ennen kuin teet aloitteen, menestys on lähes taattu.

Kannattaa pyrkiä rentoon jutusteluun myös harrastuksen ulkopuolisista asioista. Omasta sinkkuudestasi voit kertoa sivulauseessa ja samalla voit yrittää kautta rantain udella myös naisen tilannetta. Jos olet liikkeellä autolla, voit tarjota kyytiä, muutoin voit pyrkiä kävelemään samaa matkaa. Muista kuitenkin kaiken aikaa lukea naisen käytöstä, ja mikäli tämä vaikuttaa välttelevältä, peräänny. Agressiiviset lähentymisyritykset eivät sovi harrastuksiin (sen paremmin kuin työ- tai opiskelupaikoillekaan). Silloin kun ollaan kavereita, täytyy käyttäytyä kaverillisesti, ja liian innokkaat lähentymisyritykset leimataan helposti niljakkaiksi. Sen sijaan jonkin harrastukseen tai muuhun yhteiseen kiinnostuksen kohteeseen liittyvän aktiviteetin ehdottaminen on täysin hyväksyttävää, ja siitä nainen pystyy myös kieltäytymään helposti siten, että teistä kumpikaan ei menetä kasvojaan. Voit myös kokeilla suoraa lähestymistä, ja ehdottaa vaikkapa kahvittelua harrastuksen jälkeen. Tämä tulee luultavasti tulkituksi kiinnostuksen osoitukseksi, mutta ehdotuksesta kieltäytyminen on vielä helppoa. Montaa kertaa ei luultavasti kannata kysyä, jos nainen kieltäytyy eikä osoita kiinnostusta muullakaan tavoin.

Perinteisten harrastusten lisäksi on myös muunlaisia harrastusyhteisöjä, jotka saattavat olla hedelmällisiä metsästyspaikkoja pariutumishaluiselle miehelle, naiset kun ovat tyypillisesti miehiä aktiivisempia myös järjestötoiminnassa. Mahdollisia kohteita ovat vapaaehtoistyöhön, harrastustoimintaan, politiikkaan sekä puhtaaseen sinkkutoimintaan keskittyneet järjestöt. Jos olet uskonnollinen, kannattaa kokeilla myös seurakuntatoimintaa. Seurakunnat järjestävät myös sinkkutoimintaa. Yhteisöjen ja yhdistysten toimintaan osallistumiseen liittyvät pitkälti samat mahdollisuudet kuin harrastuksiin, mutta esimerkiksi sinkkujärjestöissä miltei kaikki ovat vapailla markkinoilla ja toisaalta tapaamiset ovat yleensä pitkäkestoisempia kuin tunti tai kaksi viikossa, jolloin naisen lämmittely on mahdollista suorittaa perusteellisemmin ennen treffivaiheeseen siirtymistä. Joidenkin yhdistysten puitteissa järjestetään myös tilaisuuksia, joissa nautitaan alkoholia. Molempien osapuolten kohtuullinen alkoholin nauttiminen saattaa heikentää estoja ja helpottaa katseluvaiheesta treffailuvaiheeseen siirtymistä. Vastaavasti kuin muissakin harrastuksissa myös järjestöissä kannattaa käyttäytyä toverillisesti ja välttää liian innokasta ja tungettelevaa piiritystä. Samantyyppinen lähestymistapa kuin harrastuksessa soveltuu myös työkavereiden ja muuten vaan tuttavapiiriin kuuluvien naisten liehittelyyn.

4. Missä naisiin voi tutustua? (osa 1)

En ole nähnyt aiheesta mitään kattavaa tutkimusta, mutta itse vuosien varrella tekemäni epävirallisen kyselytutkimuksen ja lehdistä lukemieni artikkelien valossa yleisimpiä paikkoja näyttäisivät olevan yökerhot ja internet. Jotkut ovat myös tavanneet työn, opiskelun, harrastuksen tai kavereiden kautta. Muut tavat lienevät harvinaisia. Yli kolmekymppisenä kaksi ensin mainittua nousevat selvästi varteenotettavimmiksi yksinkertaisesti siitä syystä, että muut mahdollisuudet usein kuihtuvat olemattomiin: opiskelut ovat päättyneet, työpaikalta harvoin löytyy sopivan ikäisiä sinkkuja ja kaveripiiri koostuu pääasiassa perheellisistä ihmisistä, jotka eivät järjestä sinkkuja kuhisevia bileitä. Harrastusta voi toki kokeilla, mutta useimmat sielläkin olevista sopivan ikäisistä ihmisistä ovat yleensä jo varattuja. Lisäksi naisilla ja miehillä on taipumusta harrastaa siinä määrin eri asioita, että tyypillisesti harrastuksissa tapaa lähinnä oman sukupuolen edustajia. Kun ikäluokasta vain pieni prosentti on vapailla markkinoilla, todennäköisyys kumppanin löytymiseen sattumalta on vähäinen. Täytyy siis ryhtyä toimenpiteisiin!

Baarit ja yökerhot

Yökerho on live-tapaamispaikoista tavallisin, ei siksi, että olosuhteet siellä olisivat erityisen suotuisat vaan yksinkertaisesti siksi, että suomalaisen sosiaalisen koodiston mukaisesti se on likipitäen ainoa paikka, jossa vieraalle ihmiselle sopii puhua. Keskusteluun paremmin soveltuvissa baareissa, pubeissa ja kahviloissa ihmiset yleensä istuvat pöydissä juttelemassa ennalta tuntemiensa ihmisten kanssa. Kannattaa kuitenkin pitää silmät auki ja tilaisuuden tullen mennä näissäkin paikoissa juttelemaan kiinnostavan näköisille naisille baaritiskille tai kysyä onko heidän pöydässään tilaa.

Yökerhotapaamisissa ulkonäkötekijät ovat hyvin merkittävässä roolissa – yökerhossahan keskusteleminen on liki mahdotonta. Jos arvioit ulkonäkösi heikoksi tai välttäväksi etkä ole sosiaalinen virtuoosi, suosittelisin muita tapaamispaikkoja. Toistuvat torjunnat nimittäin herkästi turhauttavat ja syövät itsetuntoa, ja kuten jo mainitsin itsetunto on naisten viettelemisessä hyvin tärkeässä roolissa. Aivan liian monta kertaa olen tavannut sinkkuelämän lannistamia penseitä miehiä, jotka ovat jo valmiiksi liikkeellä tappiomielialalla. Joku on jopa joskus käynyt hakemassa minua tanssimaan kysymällä, mikset lähde minun kanssani tanssimaan.

Jos kuitenkin ulkoiset ominaisuutesi ovat kohtalaisesti silmää miellyttävät, saattaa yökerhoympäristökin tarjota mahdollisuuksia. Tällöin tärkeintä on vaikuttaa itsevarmalta ja mennä reippaasti juttelemaan mahdollisimman monelle naiselle rennolla asenteella ikään kuin ohimennen. Suurin osa suomalaisista miehistä ei uskalla toimia näin, vaan valitettavan moni ottaa ennen ensikontaktia niin monta rohkaisuryyppyä, että keskustelu on toivotonta jopa yökerhomittapuulla. Nesteytyksessä on olennaista muistaa, että ei koskaan kannata olla olennaisesti enempää humalassa kuin iskuyrityksen kohde, alkoholi nimittäin parantaa keskustelun laatua ainoastaan kuulijan nauttimana. Jos siis et tavoittele juomatavoiltaan huomattavan humalahakuisia naisia, pidä kohtuus myös oman tankkauksesi kanssa.

Kun mietin omia ja naispuolisten kavereideni kokemuksia, olen tullut siihen tulokseen, että hyviä iskurepliikkejä ei ole olemassa. Kun kyselin asiaa, kukaan ei tuntunut muistavan yhtään onnistuneeseen tulokseen johtanutta aloitetta, niin tavanomaisia ne ovat olleet. Moni muisti kyllä toinen toistaan erikoisempia epäonnistuneita iskurepliikkejä. Erikoiset aloitukset kun tuppaavat olemaan harjoitellun kuuloisia ja antavat käyttäjästään helposti hieman säälittävän ja epätoivoisen kuvan. Toisaalta kaikkein kuluneinta klassikkoa ”käyt sä usein täällä?” ei myöskään kannata käyttää muuta kuin vahvassa camp-hengessä. Mikäli haluat kokeilla jotakin erikoisempaa lähestymistapaa, sen on parasta olla juuri kyseiseen tilanteeseen tai mahdollisesti kyseiseen naiseen sidottu, jotta se vaikuttaa spontaanilta. Ei kuitenkaan kannata aloittaa keskustelua arvailemalla naisen ammattia, ainakaan mikäli arvaamasi ammatti on vähemmän imarteleva kuin valokuvamalli. Olen luotettavalta taholta saanut tietää, että ainakaan aloitus ”Mun oli ihan pakko tulla kysymään, että ootko sä opettaja.” ei tuottanut positiivisia tuloksia.

Arvelen, että aloitusrepliikkien suhteen Sata naista -blogin Teppo oli oikeassa: paras aloitusrepliikki on ”Moi, mitä kuuluu?” mahdollisimman tuttavallisesti lausuttuna. Siihen juuri kukaan nainen ei anna välittömästi tylyä vastausta, koska ensin hänen täytyy kaivella muistilokeroistaan, että onko tämä mies mahdollisesti joku tuttu. Harva nainen ottaa sitä riskiä, että tulisi tylyttäneeksi yökerhossa jotakin kuulumisia kyselevää liiketuttavaa tai työkaveria. Tämän miettimistauon aikana sinulla on pari minuuttia ylimääräistä peliaikaa vakuuttaa nainen kiinnostavuudestasi. Tämä on se aika, jolloin alustava valloitus tehdään.

Mitä niiden parin minuutin aikana pitäisi sitten sanoa? No, se riippuu suuresti tilanteesta. Mikäli meteli on kova, ei kannata yrittää mitään kovin erikoista – onnistuminen riippuu joka tapauksessa lähinnä ulkonäöstä ja ruumiin kielestä. Jos olet hyvissä varoissa ja naisella ei ole kädessään täyttä juomaa, voit esimerkiksi tarjoutua ostamaan hänelle drinkin. Useimmat naiset eivät kehtaa häipyä saman tien saatuaan ilmaisen juoman, ja sen avulla saatat saada jopa houkuteltua hänet istuskelemaan johonkin rauhallisempaan keskustelulle suotuisampaan nurkkaukseen.

Kohteliaisuuden esittäminen tekee yleensä miellyttävän vaikutelman ja se voi myös olla hyvä aloitus. Kannattaa valita mieluiten sellainen kohteliaisuus, joka vaikuttaa henkilökohtaiselta ja vilpittömältä. Voit kehua vaikkapa vaatetta, hiuksia, korua, silmälasin sankoja, sääriä, silmiä tai rusketusta. Älä kuitenkaan kehu mitään sellaista, mitä et vilpittömästi pidä viehättävänä tai mitä ei yleisesti pidetä viehättävänä, koska nainen saattaa käsittää sellaisen kohteliaisuuden suorastaan vittuiluksi. Kerran yökerhossa eräs mies kehui pohkeitani, ja vielä tänäkään päivänä en tiedä, kuuluvatko lihaksikkaat pohkeet todellakin hänen preferensseihinsä vai halusiko hän jostakin syystä tehdä minusta pilaa. Mahdollisesti hän oli täysin vilpitön, mutta siitä huolimatta suhtautumiseni kyseiseen kommenttiin oli huomattavan epäluuloista, eikä keskustelu edennyt pidemmälle. Rintoja tai takamusta ei kannata kehua heti, koska tuollaiset kommentit käsitetään herkästi väärin – tai oikein, mikä vielä pahempaa. Jos olet nähnyt naisen tanssivan, voit kehua hänen tanssitaitoaan tai vastaavasti laulutaitoaan. Älä kuitenkaan esitä ainakaan täysin perusteettomia kehuja: useimmat huonot laulajat tietävät olevansa huonoja laulajia, ja mikäli alat vuolaasti ylistää heitä, he todennäköisesti haistavat palaneen käryä – luultavasti jopa vahvassa humalatilassa.

Voit myös kysäistä onko nainen sinkku ja jos on, voit vielä kohteliaasti ihmetellä sitä. Voit pyytää naista tanssimaan kanssasi. Voit kysyä, mitä hän pitää kyseisestä paikasta tai bändistä, tai mitä hän on tehnyt aikaisemmin illalla. Jos olet itse käynyt alkuillasta jossakin kiinnostavassa paikassa, vaikkapa konsertissa, voit kertoa siitä. Jos melutaso on kova, ei kannata yrittääkään mitään kovin ihmeellistä keskustelua, koska sellainen ei kestä niinkään suurta tavuhukkaa kuin tavanomainen jutustelu. Korvaan huutaminen on aina epämiellyttävää.

Tanssilattia on yökerhossa oiva metsästysalue, koska siellä naisia on miltei aina selvästi enemmän kuin miehiä. Oma tanssityyli kannattaa kuitenkin ennen lattialle astumista päivittää tälle vuosikymmenelle. Mikäli et ole kovin varma tekniikastasi, kannattaa välttää kovin näyttävää liikehdintää. Toisaalta riittävän varmalla otteella suoritettuna miltei mikä tahansa menee läpi. Täydehköllä tanssilattialla on helppoa lähestyä naista hienovaraisesti ja tarkkailla hänen ilmeitään ja ruumiinkieltään vastaanottavaisuuden arvioimiseksi. Kun olet valinnut kohteen, siirry varovasti hänen lähistölleen ja pyri saamaan katsekontakti. Saatuasi katsekontaktin, voit lähestyä naista joko sanallisesti tai ottamalla häntä kädestä tai käsistä kiinni. Jos hän ei irrottaudu, vaan antaa sinun viedä itseään, voit kokeilla myös suljettuun tanssiotteeseen siirtymistä. Tanssilattialla on helppoa yrittää lähempääkin fyysistä kontaktia, mikäli nainen vaikuttaa erityisen suopealta. Etene kuitenkin varovaisesti, ja jos hän väistää suuteluyrityksen, lopeta lähenteleminen välittömästi.

Normaaleissa yökerho-olosuhteissa kannattaa pyrkiä varsin nopeasti ja päämäärätietoisesti saamaan naisen puhelinnumero, jotta pääsisit tutustumaan häneen suotuisammissa olosuhteissa. Toinen vaihtoehto on yrittää saada nainen lähtemään kanssasi johonkin miellyttävämpään paikkaan, esimerkiksi syömään jotakin. Jos tavoitteesi on parisuhde, en suosittele seksin vonkaamista, ellei nainen erityisesti näytä odottavan sitä. Käsittelen aihetta perusteellisemmin luvussa Millä nopeudella kannattaa edetä.

3 Esivalmistelut (osa 4)

Aseman ja varallisuuden ilmentäminen

Jotkut sinkkumiehet päätyvät ostamaan kalliin auton ilmaisemaan varallisuuttaan. Tehoaako tällainen peniksen jatke naisiin? Varmaan joihinkin, mutta uskoisin, että avoautoajelut houkuttelevat pikemminkin humalaisia teinityttöjä kuin lisääntymishaluisia kolmekymppisiä. Tässäkin kannattaa siis soveltaa kohderyhmäajattelua. Jos tavoittelet aikuista naista päämääränäsi vakiintuminen ja perheen perustaminen, ei kannata valita vauhdikkaaseen sinkkuelämään soveltuvaa kaksipaikkaista; järkevä perheauto tuottaa varmasti paremman tuloksen. Jos taas tahdot hurmata ekologisesti ajattelevan entisen kettutytön, auto kannattaa jättää kauppaan ja panostus suunnata hyödyllisemmin.

Auton lisäksi on mahdollista hyödyntää myös muita statussymboleja, kuten merkkivaatteita, -kelloja yms. Ne saattavat tehdä vaikutuksen joihinkin naisiin. Vaikutuksen voi tehdä myös muilla hankinnoilla, kuten arvokkaalla asunnolla, veneellä tai kalliilla harrastuksella. Matkustelu eksoottisissa paikoissa kielii varallisuudesta ja saattaa antaa kiinnostavaa sisältöä keskusteluun. Se on myös edellämainituista helpointa ujuttaa keskusteluun vaikuttamatta rehentelevältä. Rehenteleminen ei nimittäin miellytä useimpia naisia; koko omaisuuden luetteleminen ensitreffeillä herättää yleensä lähinnä hilpeyttä ja myötähäpeää.

Mikäli satut olemaan johtavassa asemassa, kannattaa sitä toki hyödyntää, mutta hillitysti. Esimerkiksi yhteystietojen antaminen työkäyntikortilla on näppärä tapa saattaa oma titteli naisen tietoisuuteen. Voit myös joskus sivulauseessa mainita jotakin alaisistasi tai kertoa hiukan työurastasi, jos sellainen tulee puheeksi. Tässäkin kohtaa rehentelyä tulee kuitenkin varoa. Pitkällinen tarinointi omasta työstä, olipa se kuinka hienoa hyvänsä, ei yleensä myöskään tuota toivottua lopputulosta vaan pikemminkin haukottelusta nyrjähtäneet leukaperät.

Ihailun herättäminen

Kuten jo edellisessä luvussa mainitsin, yksi merkittävistä naisen ihastuksen tuottajista on ihailu. Tuon ihailun ei tarvitse välttämättä kohdistua mihinkään arkielämän tai taloudellisen kantokyvyn kannalta olennaiseen ominaisuuteen, vaan se voi olla jokin hyvinkin merkityksettömältä tuntuva taito, jota käytetään vain harrastusmielessä. Ehkä paras esimerkki tällaisesta taidosta on tanssitaito. Sen etuihin kuuluu se, että sitä on helppo esitellä juuri siitä kiinnostuneelle kohderyhmälle erilaisissa tansseissa, kursseilla ja leireillä, ja koska miehistä tahtoo olla pulaa kaikissa tanssipiireissä, hyvällä tanssitaidolla voi saada markkina-arvonsa tuon kohderyhmän silmissä todellakin kohoamaan pilviin. Erään tanssituttuni poikakaveri ihmettelikin taannoin salsailtaa: ”Mikä on tamä paikka, jossa nuoret kauniit naiset tanssivat rumien vanhojen miesten kanssa?”
Muita hyviä ihailua herättäviä vielä myöhemmälläkin iällä hankittavia tai kehitettäviä taitoja ovat esimerkiksi

• ruuanvalmistus ja viinituntemus, joita voi esitellä kutsumalla naisen kotiinsa syömään
  
• yleistieto, jolla voi päteä erilaisissa tietokilpailuissa ja keskutelussa
  
• asiantuntemus ajankohtaisissa asioissa, jolla voi päteä keskustelussa
  
• laulutaito, jota voi esitellä perinteisesti erittäin naisvaltaisilla laulukursseilla, sekakuoroissa sekä ikisuositussa karaokessa
  
• soittotaito, jota voi ilmentää soittamalla harrastelijabändissä, jameissa tai soittamalla naiselle serenadin
  
• esiintymistaito, jota voi esitellä vaikkapa harrastelijateatterissa
  
• hauskojen juttujen kertominen, jota voi esitellä miltei missä tahansa
  
• tekninen taitavuus, jota voi ilmentää kertomalla virittelemistään kotiteatteri- yms. järjestelmistä (valitettavasti kyseiset kertomukset ovat herkästi niin kuivia, että karkottavat naisen ihastuttamisen sijasta)
  
• nikkarointitaito, jolla voi päteä esittelemällä kättensä töitä ja tarjoutumalla tekemään pieniä korjauksia naisenkin kotona
  
• voimakkuus, jota voi ilmentää esimerkiksi nostamalla naisen kevyesti käsivarsilleen ja tekemällä siinä muutaman kyykyn (tämä tekee taatusti vaikutuksen, ainakin siinä tapauksessa, että nainen ei ole kevyt kuin keijukainen)
  
• hyvä kunto, jota voi ilmentää vaikkapa tekemällä tiukan sarjan punnerruksia siten, että lyö jokaisen punnerruksen välissä kädet yhteen (erittäin hot!)
  
• hankkimalla koiran, ja opettamalla sen tekemään temppuja jne.
  Mahdollisuuksia on monia. Urheiluharrastuksissa päteminen yleensä edellyttää ulkopuolisen tahon antamaa tunnustusta kuten mustaa vyötä karatessa, joka luultavasti tekee useimpiin naisiin jonkinlaisen vaikutuksen, ei kuitenkaan aina välttämättä hyvää. Naisen voi myös kutsua kokeilemaan omaa harrastustaan, jolloin pätemistä tapahtuu yleensä automaattisesti.
  
  

Useimmat edellä mainituista edellyttävät jonkinlaisia taipumuksia, koska ihailua voi herättää vasta, jos on riittävän hyvä siinä, mitä tekee. On kuitenkin vielä yksi vaihtoehto ihailun herättämiseen, johon ei vaadita mitään erityislahjakkuutta, ja mikä monien naisten silmissä on erittäin ihailtavaa, nimittäin vapaaehtoistyö. Monet naiset ovat heikkoina empaattisiin, epäitsekkäisiin miehiin ja vapaaehtoistyö on erinomainen tapa ilmentää näitä piirteitä. Erityisesti elämänkumppania valittaessa empaattisuus ja epäitsekkyys saattavat olla hyvinkin korkealla naisen preferensseissä. Etenkin vapaaehtoistyö huono-osaisten lasten parissa saa taatusti sydämen jos toisenkin tykyttämään.

3 Esivalmistelut (osa 3)

Tuoksut

Hajuaisti on ihmisen aisteista se, josta on kaikkein suorin yhteys tunteisiin. Tuoksu voi hetkessä viedä vuosien taa. Se voi myös herättää vastenmielisyyttä nopeudella, johon tuskin mikään visuaalinen ärsyke kykenee. Tästä syystä hajut ovat asia, joihin mies ei voi kiinnittää liikaa huomiota ennen treffejä. Useimmat teistä ymmärtävät toki, että ennen treffejä kannattaa käydä suihkussa ja laittaa deodoranttia sekä puhtaat vaatteet, mutta moni ei tule ajatelleeksi, että puhtaatkin vaatteet saattavat haista tunkkaisille, jos pesusta on jo aikaa. Kaapissa pitkään lojuneet vaatteet kannattaa tuulettaa ennen käyttöä.

Suosittelisin treffailevalle miehelle miedosti tuoksuvaa pesuainetta tai huuhteluainetta. Pesuaineen tuoksu vaatteissa yhdistetään puhtauteen, ja tässä kohtaa on erityisen edullista vaikuttaa puhtaalta. Suosittelisin myös miedon hajusteen käyttämistä partaveden ja/tai deodorantin muodossa mahdollisten asunnosta tai autosta siirtyneiden naiselle outojen tuoksahdusten peittämiseksi. Liikaa partavettä ei kuitenkaan kannata lotrata. Se luo helposti hiukan sivistymättömän ja epämiellyttävän vaikutelman, ja monet ihmiset saattavat kokea voimakkaat tuoksut jopa ahdistavina. On syytä muistaa, että oma nenä tottuu hajusteeseen, jota käytämme jatkuvasti, mistä syystä sitä tulee helposti laittaneeksi kerta kerralta enemmän. Kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että laittaa hajustetta alusta asti joka kerta saman määrän.

Mikäli mielii treffeillä halaus- tai peräti suuteluetäisyydelle, on miellyttävän tuoksuinen hengitys liki välttämätön. Moni nainen on kavahtanut miehen syleilystä tunnettuaan kasvoillaan kuuman haisevan hengityksen. Normaali hammashygienia ei aina riitä tämän ehkäisemiseksi, vaan sen lisäksi kannattaa harrastaa ahkerasti erilaisia hengitystä raikastavia pastilleja ja purukumeja. Monista ruuista ja juomista, kuten sipuleista, maitotuotteista ja kahvista, tulee hengitykseen tympeä tuoksu. Aina syömisen ja juomisen jälkeen kannattaakin nauttia pastilli. Sama pätee tupakointiin, josta tosin kannattaa yrittää hankkiutua kokonaan eroon, jos mielii parantaa markkina-arvoaan.

Jos suhde kehittyy niinkin onnekkaasti, että päätät kutsua naisen kotiisi tai autoosi, kannattaa tarkastaa myös näiden tuoksu. Olen ollut monessa autossa, jossa on haissut jotenkin kummalliselta, liekö ollut kysymys jostakin mystisestä harrastuksesta, takapenkillä säilytettävistä hikisistä treenikuteista vai epäonnisesta wunderbaum-valinnasta. Autossa löyhyvä outo haju tartuttaa herkästi auton omistajaankin hiukan epämiellyttävän tuoksahduksen – sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti. Sama pätee asuntoon. Oman autonsa tai kotinsa hajua voi yrittää tutkia itse haistelemalla ensin raikasta ulkoilmaa ja sitten tutkittavaa kohdetta. Oma nenä on kuitenkin usein jo niin tottunut hajuun, että tämä ei onnistu, vaan jälleen tarvitaan kaveriapua. Asunto kannattaa joka tapauksessa tuulettaa huolellisesti ennen naisen vierailua. Intiimimmän kanssakäymisen varalta on järkevää myös vaihtaa puhtaat lakanat.

Itsevarmuuden ilmentäminen

Miehillä on verrattuna naisiin se etu, että he voivat kohentaa markkina-arvoaan huomattavastikin myös muilla kuin ulkoiseen olemukseen liittyvillä keinoilla. Merkittävä osa miehen markkina-arvosta muodostuu koulutuksesta, statuksesta, varallisuudesta ja ennenkaikkea itsevarmuudesta. Tässä vaiheessa saattaa olla myöhäistä hankkia akateeminen koulutus tai hakeutua rahakkaalle uralle, mutta olemustaan voi kehittää  itsevarmemmalta vaikuttavaksi. Itsevarmuuden vaikutelmaa voi edistää esimerkiksi kohentamalla ryhtiään vartavasten peilin edessä harjoittelemalla ja harrastamalla keskivartalon lihaksistoa vahvistavaa liikuntaa. Kannattaa myös opetella katsomaan keskustelukumppania rohkeasti silmiin. Ympäristön pälyileminen luo helposti epävarman tai välinpitämättömän vaikutelman. Useimpia ihmisiä viehättää keskustelukumppani, joka osoittaa kiinnostusta seuralaistaan kohtaan paitsi kuuntelemalla myös näyttämällä kiinnostuneelta.

Samalla kannattaa harjoitella ilmentämään itsevarmuutta ja tervettä itsetuntoa puheen keinoin. Itsetunnon kohentamisesta on kirjoitettu kaikenlaisia self help -oppaita, eikä sellaisen lukaiseminen läpi ole pahitteeksi, mikäli tiedät sortuvasi usein itsesi vähättelyyn ja pyrit sointumaan mahdollisimman hyvin tapettiin sellaisissakin tilanteissa, joissa sinun pitäisi kaiken järjen mukaan olla jos ei nyt suorastaan seurueen keskipiste niin ainakin hyvin näkyvä osa sitä. Oman kokemukseni mukaan hyvä tapa tällaisen sosiaalisesti haitallisen asenteen korjaamiseen on astua silloin tällöin itsensä ulkopuolelle ja miettiä, mitä itsevarmempi ihminen samassa tilanteessa tekisi, ja sitten tehdä samoin. Eli siis periaatteessa teeskennellä itsevarmuutta. Tästä teeskentelystä on kuitenkin kahdenlaista hyötyä: toisaalta oma sosiaalinen rohkeutesi kasvaa jokaisen teeskennellyn itsevarmuuden osoituksen myötä ja toisaalta tuttavapiirisi käsitys sinusta muuttuu itsevarmemmaksi, ja vähitellen tuo käsitys heijastuu heistä takaisin itseesi parantaen aidosti itsetuntoasi.